Koen omituista viehtymystä hautausmaahan. Lähdin nautiskelemaan lämmöstä ulos. Suunnitelmaan kuului pysähtyminen pääsykokeeseen lukemisen merkeissä, vaan sain kaatosateen niskaani. Tarkemmin: sateenvarjo sai. Orava ei sanonut moi. Se vain tuijotti. Vanhat hautakivet kertoivat tarinoita. Varsinkin ne kaikkein pisimpään sään armoilla seisoneet. Havaitsin monta merikapteenia vaimoineen. "Här hvilar" tuli myös tutuksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti